sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Cityleiri 2012 - perjantain kuvat

Leiri on ohi, loppudemot tehtiin yleisön edessä, satamassa Kahvila Karirannan vieressä.



























Kiitos upeasta leiristä!

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Lasten ja nuorten runoja

4 elementtii

Tuli, vesi, ilma sekä maa, leirin jälkeen pitää hetken taas virtaa lataa. Ohjaajatki välil kuumana kävi, silloin Lasse haukko ilmaa filtterin läpi. Ens vuonna ehkä sit jotain modernimpaa, jotain jännää eikä mitään fisujen ongintaa. Mut khyl tää viikko meni chillaillessa, enonsaares hengailles ja grillailles. Ohjaajille suurempi kiitos, hyvin kestitte vaik välil rakoili liitos.

Spam, 15v.

**

Suru on sininen väri

Lintu lentää taivaalla
Vapaana kuin maailma
Silmissäin näen linnun sen
Maagisen
Taianomaisen
Suru pyyhkii yli maan
Lintu surun karkottaa

Suru on
Ongelman avain
Sadun pääosa
Surun karkottaa
Lintu joka laulaa lauluaan
Suru on sininen väri

Salaisuuden sisällä
Henki liikkuu lähellä
Jäiset ripset peittävät maan
Maa on surua tulvillaan
Siniset silmät itkeä saa
Vesi täyttää tämän maan
Suru on sininen väri

Kuoleman vaaroja väistellessä
Pahuutta vastaan taistellessa
Pahuus valtaa tämän maan
Kuolema ovella kolkuttaa
Pieni tyttö itkee vaan
Suru on sininen väri

Iida, 11v.

**

Niin paljon kun mä jään
Sua kaipaamaan.
Tuuthan sä aina mut
muistamaan??
Kunpa sä tänne jäädä
voisit!!
Ikuisen elämäs täällä
kokisit.
Tänne palathan takaisin??
Oot mun ystävä parhain!!
Tuuthan sä takaisin?

Iida, 11v.

**

Unohdatko sä mut
Kun sä lähdet täältä?
Oloni on kuin heikolla jäällä!
Jos sieltä sukeltaa pois vois
Olo heti parempi ois!
Tietämättömyys mut valtaansa saa!
Pelko sen paikan varastaa!

Iida, 11v.

**

En prinsessa oo, en lumikkikaan.
Silti tän tunnustaa voin
oot ruusu kaunein maan.
Kun ruusu kukkii oon onnellinen.
Kun ruusu kuki ei oon surullinen.
Silti tän sanon vaan oot ystävä ja
ruusu kaunein maan.

Iida, 11v.

**

Muistelen syksyä ja koulua.
Muistelen talvea ja joulua.
Muistelen kevättä, kesää
ja pikkulinnun pesää.
Tahdon takaisin jouluun
enkä ollenkaan kouluun.
Tahdon kevääseen ja kesään
myös pikkulinnun pesään.

Iida, 11v.

**

Lintu

Lintu seisoi puun oksalla ihastellen taivasta
Mikä suunnaton vapaus!
Lentää voisi merten yli uusiin seikkailuihin,
Lentää voisi ystävien luo,
Lentää voisi suuriin vaaroihin ja pelkoihin,
tai ruokaa etsimään.
Lentää voisi maailman valtiaaksi,
tai etsimään elämänkumppania.
Lentää voisi löytämään uuden alun.
Mutta lintu ei liiku.
Se vain seisoo.

Emma, 14v.

**

Jossain nurkassa, jossain kaukana,
Kökötti pikkuinen ruukku.
Ruukku, josta hiljalleen nousi kukka.
Kukka, punaine kuin veri,
eloisa kuin puro,
mutta yksinäinen kuin pariton sukka.
Siitä piti tulla jotain suurta
- ehkä puu, ehkä pensas, ehkä suuri huonekasvi.
Sen piti saada kasvaa vapaana,
kasvaa kunnes ylettyy tähtiin.
Kasvaa, kunnes on liian suuri kasvamaan.
Mutta kukkaa ei huolittu, joku sen unohti.
Jossain nurkassa, jossain kaukana
kukka hiljalleen hoippuu tuulessa ruukussa
punaisena kuin veri,
yksinäisenä kuin pariton sukka,
kunnes sen elämänpuro
hiljalleen kuivuu pois.

Henna, 13v.

**

Runo surullisesta tytöstä

Tyttö on surullinen ja kauipaa ystävää,
Kun hänen paras kaverinsa Janne,
ei tarvikaan ystävää.
"Nyt on asian laita niin, että en halua ystävää. Lähde menemään, äläkä tule enää",
Sanoi Janne ja pois lähti.
Tyttökin lähti ja juoksi kotipihaan asti.
Seuraavana päivänä oli tyttö vieläkin suruinen,
mutta koulussa häntä vastaan tuli Minna,
kaikkien vihaama.
Se käveli suoraan tytön luo ja sanoi:
"Älä ole yksinäinen tai suruinen. Ollaan me ystävät ikuiset."
Tyttö katsoi Minnaa ja sitten hymyili.
"Tehdään näin, ja kaikki on paremmin päin",
se sanoi ja halasi Minnaa.
Oli sen jälkeen tyttö aina iloinen, sillä hänellä oli Minna
ystävä ikuinen.

Annika, 13v.

**

Taittuu risu,
tuulettuu,
vettyy
ei pala

Milja, 16v.

**

Harmi että leirin oli aika loppua,
mutta nyt tulee jo kesäloman hoppua
Leirillä tosi hauskaa oli,
Ja menneet ajat menneitä oli
Kulunut viikko kesäloman voittaa,
se koko maailman valloittaa

Iida, 11v.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Cityleiri 2012 - neljäs päivä pulkassa

aamunavauksessa kuultiin tarina Aaro Arka Oravasta






































Erno Mumetta kiittää nimiehdotuksista!



vauva ja rumpu: